Tänään mietin mitä rukous ylipäätään on. Ajatuksena tuli mieleen, että siinä rukoileva ihminen toteaa oman kyvyttömyytensä hoitamaan asioitaan ja kääntyy vahvemman liittokumppaninsa puoleen, jolla on kyky auttaa. Olennainen osa rukousta on usko, sillä evankeliumeissa puhutaan ja todetaan rukouksesta, että ensin täytyy olettaa saaneensa sen mitä on anonut Jumalalta. Yleensä odotetaan ensin näkevämme ja vasta sitten uskotaan, mutta ei se näin ole, vaan toisin päin. Mistä tietää, että anoo oikeita asioita. Lukemalla Raamattua ja löytämällä Jumalan lupauksia luomalleen ihmiselle ja ojentauttu sitten niiden lupausten mukaan ja uskoo saavansa sen minkä Jumala on luvannut. Näkyy sitä ensin tai ei, sillä sitä se uskominen on.

Eräs ystäväni sanoi kerran, että oli nähnyt toden tuntuisen unen, josta ei päässyt irti. Tämän vuoksi hän kysyi minulta mitä mieltä olen siitä. Hän sanoi unessa olleensa jyrkän kallion reunalla ja katsonut sieltä alas. Hänestä siellä alhaalla näytti siltä kuin he olisivat olleet helvetissä. Ja jotakin muuta myös. Totesin, että Jeesus rakastaa häntä niin paljon, että Hän haluaa paljastaa hänelle tuonpuoleisesta totuudesta jotakin. Minulle tuli mieleen Markuksen evankeliumin 8 luku, jakeet 34-38 "Ja hän kutsui tykönsä kansan ynnä opetuslapsensa ja sanoi heille: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun ja evankeliumin tähden, hän pelastaa sen. Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi vahingon sielullensa? Sillä mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi? Sillä joka häpeää minua ja minun sanojani tässä avionrikkojassa ja syntisessä sukupolvessa, sitä myös Ihmisen Poika on häpeävä, kun hän tulee Isänsä kirkkaudessa pyhien enkelien kanssa.""

Jumalaisessa näytelmässä Dante kertoo Vergiliuksen opastamana kulkeneensa helvetin ja kiirastulen läpi, jossa hän näkee suuren joukon historiallisia henkilöitä ja aikalaisiaankin.

Amerikkalainen kiinteistönvälittäjä Bill Wiese kirjassaan "23 minuuttia helvetissä" Kuva ja Sana (2006) kertoo helvetissä vierailustaan. http://www.soulchoiceministries.org/

 

Lapsille ei tarvitse opettaa kuinka olla tottelematon tai kapinallinen, hän tietää sen syntymälahjanaan. Kasvatuksen kautta sitä yritetään kesyttää ja poistaa tämä haitallinen ja ikävä taipumus pahaan.

Vuosia sitten eräs opiskelija pitämässäni kokeessa ei vastannut koekysymyksiin. Tiedustellessani mikisi näin, niin hän vastasi ettei ole oppinut peruskoulussa mitään, eikä hän tule oppimaan täälläkään. Tämän vuoksi yrittäminen on turhaa myös tässä uudessa tilanteessa. Hänellä oli selvästi väärä ennakkokäsitys itsestään, joka lähtee toteutumaan. Hän huomaa ehkä jonakin päivänä ettei ole todella oppinut mitään. Syy tähän oppimattomuuteen saattaa olla vain väärissä ennakkokäsityksissä itsestään mielen alueella. Jos häneltä olisin kysynyt onko hän oppinut lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan peruskoulussa, niin olisi huomattu että hänellä on täysin väärä käsitys itsestään, joka estää häntä oppimasta ja menestymästä tulevassa elämässään väärän ennakkoasenteensa johdosta. Tämän johdosta on hyvä opintokokonaisuuden päätteeksi käydä läpi mitä asioita opiskelija on oppinut omasta mielestään ja jos ei muista niin täytyy auttaa häntä.

Muistan yli 25 vuoden takaa tapauksen silloiselta työpaikaltani, jossa oli aputehtävissä sellainen kuuro ja omissa oloissa viihtyvä aputyöntekijä, josta kukaan ei ollut kiinnostunut. Vielä silloin oli lotossa 6 oikein tulos, jonka hän voitti. Hän oli antanut pienen haastattelun tapauksesta muutamaan lehteen. Tämän jälkeen hän olikin työpaikalla merkittävä ihminen, jolle ilmaantui ystäviä ja onnittelijoita. Kaikki ihmiset syntymästään saakka tarvitsevat huomiota ja rakkautta, mutta se on harvinaista herkkua, ainoastaan niille jotka sen ansaitsevat se suodaan. Jumalan rakkaus on taas pyyteetöntä, joka ei etsi omaansa, kuten Jumalan syntymä Jeesuksena ihmiseksi. Näin joulun aikaan muistelemme hänen syntymäänsä kaiken kaupallisuuden keskellä. Pääsiäisenä muistelemme Hänen täytettyä työtään ristillä meidän edestämme, sillä hän kärsi meidän tähtemme ristillä. Tämä jos mikä on pyyteettömän rakkauden täydellinen ilmaisu, sillä me ihmiset emme kerta kaikkiaan ole ansainneet Jumalan rakkautta osaksemme ja Hän osoittaa sitä, mutta otammeko tämä armonosituksen vastaan?

 

Joillakin ihmisillä on taipumus elää pettäen toisiaan. Erilaisissa kaupoissa tapahtuu pettämistä, aviopuolisot saattavat pettää toisiaan jne. Raamatustakin voidaan lukea paljon esimerkkejä, kuten Jaakobin tarina ensimmäisestä Mooseksen kirjasta, jossa Jaakob ja hänen äitinsä Rebekka petoksella saivat Jaakobille vanhimmalle veljelle kuuluvan siunauksen Isakilta. Ongelmana oli vain, että mitä ihminen kylvää sitä hän niittää moninkertaisesti. Jaakobin paettua veljensä Esaun kostoa äitinä veljen luokse Harraniin. Äitinsä veli Laaban petti taas Jaakobia, eli Jaakob niitti kylvämäänsä satoa.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Galatalaiskirje 6:7-9 sanoo: ”Älkää eksykö, Jumala ei salli itseänsä pilkata; sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.  Joka lihaansa kylvää, se lihasta turmeluksen niittää; mutta joka Henkeen kylvää, se Hengestä iankaikkisen elämän niittää.  Ja kun hyvää teemme, älkäämme lannistuko, sillä me saamme ajan tullen niittää, jos emme väsy.”

 

Mitä me tästä voisimme oppia, kylvää hyviä asioita, jotta niittäisimme myös ajan tullen hyvää huonon sadon sijasta. Kuinka paljon maailmassa on tuskaa erilaisten petosten tähden, sillä kaikki alkoi, kun Paratiisissa käärme petti Eevan.